Egypti

n. 3200eaa-500eaa

Egyptin historiassa ei rakennettu melkeinpä mitään puusta, vaan käytettiin kiveä ja tiiltä.

Egyptiläisen sistustuksen tyypillisimpiä asioita olivat mm. kivipatsaat, pylväät ja veistokset joissa esiintyi Faaraoita ja Egyptiläisiä Jumalia. Hieroglyphit myös monesti kertoivat tarinoita historiallisten hahmojen uroteoista jne. 

Vaikka kivi olikin pääsääntöinen rakennusmateriaali egyptiläisille, niin käyttivät he myös taidokkaasti puuta tehden huonekaluja ja pieniä koriste-esineitä.

Kuten tänäkin päivänä, niin myös egyptissä varakkailla oli upeat palatsimaiset rakennukset ja monimutkaisia ja hienoja sisustuselementtejä, toisin kuin köyhillä vain kaikista tarpeellisimmat ja hyödylliset yksinkertaiset huonekalut.

Egyptiläinen värimaailma oli hyvinkin luonnollinen,kuten kivi ja puu sekä nahka, kuitenkin rikkaammat käyttivät kultaa ja turkoosia, sekä jalokiviä väreinä niin vaatteissa kuin sisustuksessakin.

Antiikin Kreikka

n. 700eaa-27eaa

Antiikin Kreikasta tulee vääjäämättä automaattisesti mieleen hienot ja suuret pylväät joita oli joka paikassa, niin sisällä kuin ulkonakin. Symmetrisuus sekä värien lisääntyminen sisustuksessa ovat myös tunnuspiirteitä antiikin kreikkalaisille.

Puuta alettiin käyttämään myös suuremmissa rakennuksissa lattiamateriaalina kivilaattojen ohella.

Hieroglyphien sijasta alettiin käyttämään symmetrisia kuvioita mm. seinien koristeluun, myös seinämaalaustaide kehittyi hieman esittävämmäksi ja realistisemmaksi verrattuna egyptiläiseen tyyliin, varsinkin hahmojen mittasuhteissa. Sama pätee myös veistoksiin, jotka ovat tällä ajalla huomattavasti realistisempia kuin egyptissä.

Yleisiä aiheita niin veistoksissa kuin maalauksissa olivat samoja kuin egyptissäkin, Kreikkalaiset Jumalat sekä sankarit, joita kuvattiin tekemässä urotekojaan. 

Antiikin Rooma

n. 750eaa-300

Roomalaiset kehittivät betonin, jonka avulla saatiin tehtyä suurempia ja kestävämpiä rakennuksia kuin mitä kreikkalaiset pystyivät. 

Pylväiden sijaan roomalaiset suosivat holvikaaria ja holviaukkoja. Niiden avulla saatiin runsaasti valoa rakennukseen, sekä kestävyyttä entisestään verrattuna pylväisiin.

Monimutkaiset ja värikkäät seinämaalaukset, kaiverukkset sekä lattioiden kuviointi olivat yleistä tähän aikaan. Suuret avoimet tilat ja freskomaalaukset tulivat myös muotiin antiikin roomassa.

Tyyli kuitenkin oli saanut paljon vaikutteita niin egyptistä kuin kreikastakin, voisi sanoa että tyylillisesti antiikin rooma oli vain väritetympi ja runsaampi versio edeltäjistään.

Keskiaika Suomessa

n. 1100-1200

Suomessa eli keskiaikana vähänlaisesti ihmisiä, ja ainoa oikea kaupunki niihin aikoihin oli Turku (TRG kauppapaikka), josta luultavasti juontaa sana TORG eli tori..

Suurin osa suomen taloista ja rakennuksista oli puisia ja hyvin vaatimattomia, mutta suurimmat linnoitukset sekä kirkot joita alettiin rakentamaan tiettävästi 1100-1200-luvuilla ovat saattaneet olla jo kivestä valmistettuja ainakin osittain. Kuitenkaan tarkkoja aikoja ei voida sanoa, koska suomen historia alkaa käytännössä näihin aikoihin. 

Suomen sisustus keskiajalla on ollut erittäin vaatimatonta ja käytännössä ollut täysin käsityötä (ei niinkään tuontituotteita) paitsi kirkoissa ja merkkihenkilöiden (ruotsalaisia jne) asumuksissa. 

Värimaailma on ollut muuten hyvinkin arkista, mutta toki kirkoista on löytynyt kultaa ja hopeaa ja kirkollisia värejä kankaista, sekä myöhemmällä ajalla maalauksista. Esimerkiksi Lohjan Pyhän Laurin kirkosta löytyy n. 1500-luvulla maalattuja yksinkertaisia (punaisen, keltaisen) sävyisiä pakanamaalauksia, joita ei maailmassa ole montaa jäljellä. 

Renesanssi

1420 - 1570

Takaisin antiikin rooman ihannointiin, symmetriaan, harmoniaan, geometrisiin ja opittiin perspektiivi uudelleen. 

Suurten taiteilijoiden aikaa (Da Vinci, Michaelangelo jne).

Suomeen vaikutti paljon ruotsin tyylisuunnat ja täten suomeenkin saatiin renesanssi piirteitä mm. Turun Linna.

Värikkäidenkin tekstiilien (myös tuonti esim Turkista) käyttö lisääntyi varsinkin varakkaiden, mutta myös itsekudotut tekstiilit kotona niin lattioilla kuin seinissä ylestyivät myös maallikoiden kodeissa. Värimaailma kasvoi, joka voidaan nähdä esimerkiksi vihreissä kakluuneissa varakkaiden taloissa, sekä marmorilattioissa. Tapettien käyttö myös yleistyi renesanssiaikana.

Kuitenkin täytyy ottaa huomioon, että suurin osa suomalaisista asui tälläkin hetkellä (v. 1500-1600) pienissä savupirteissä, joissa ei välttämättä ollut kuin yksi pieni ”ikkuna” joten mitään kirkkojen tasoista sisustusta ei kenenkään Matti Meikäläisen kotoa löytynyt. Eli edelleenkin aika vaatimattomasti.

Barokki

1570-1770

Suomessa barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari.

Barokin aikana yleistyi; rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema- ja raamatulliset aiheet, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit, sekä peilit. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitavaraa.

Barokille ominaista oli ruhtinaallisuus (kulta jne) ja mukavuus, joten huonekalujenkin mukavuuteen ja kauneuteen alettiin kiinnittä eri tavalla huomiota, mm. tuolit olivat monimutkaisempia ja prameampia kuin ennen. Sävyt kuten vihreä ja punainen olivat muodissaan.

Barokki on kaikenkaikkiaan aika rönsyilevä ja eläväinen tyylisuunta, vaikka suomen barokkia ei voidakaan verrata missään mielessä esimerkiksi Ranskan barokkiin (moninkertaisesti hienompaa ja arvokkaampaa).

Rokokoo

1720-1770

Rokokoo oli epäsymmetrian aikaa jolloin siirrytiin esimerkiksi renesanssi ajasta hyvin kauaksi niin taiteessa kuin sisustuksessakin.

Tärkeitä kalusteita olivat sohva ja seurusteluryhmät, lipastot ja pienet pöydät, mahapiironki ja peilit.

Värimaailma siirtyi heleämpiin sävyihin, mutta vihreä, punainen, roosa, vaaleansininen tulivat muotiin, vaikkakin suomessa oli rokokoo aikaan enemmän barokki sävytteiset värimaailmat (tummat), mm. mahonki yleistyy suomessa.

Luonnosta otettiin muotokieltä esimerkiksi simpukoista ja kasveista, joten myös käsityöläisten taitoja alettiin arvostamaan uudella tavalla (yksityiskohdat ja monimutkaisuus)

Uusklassismi

Kustavilaisuus, Empire, Biedermeier

1760-1860

Antiikin ihailu tuli takaisin muotiin ja barokin ja rokokoon hulluus siirrettiin sivuun ja mentiin takaisin symmetrisiin ja yksinkertaisiin antiikin aikaisiin tyyleihin.

Materiaalien jäljittely (ootraus), kansallisromanttiset aiheet sekä antiikin aiheet (rooma ja egypti) tulivat muotiin. Seinämaalauksiin tuli mukaan mm. antiikin uurnia ja koristenauhoja, kulta oli suosittu väri. 

Kustavilaisuus

1775-1810

Ruotsista kuningas Kustaa III: mukaan nimetty tyylisuunta.

Kustavilaisen tyylin suosituin väri oli helmenharmaa, mutta myös pastellisävyjä käytettiin paljon. Raidalliset päälliset myös tulivat muotiin. Koristelu, kultaus ja muotokuvat olivat sisustukselle tyypillisiä.

Empire

1804-1815

Napoleonin nimen mukaan nimetty tyylisyynta. Suomessa jouduttiin Venäjän alaisuuteen tällöin ja Helsingistä tuli suomen uusi pääkaupunki. Ryijyt menettivät arvonsa Suomalaisessa kodissa ja täälläkin siirryttiin koristeellisempaan ja taidokkaampaan käsityöhön. Mahonkia ootrattiin paljon, koska oikeaan mahonkiin ei ollut monellakaan varaa. Kirkkaat värit kuten vaaleanpunainen, vihreä ja sininen olivat yleisiä seinien värejä. Kalusteita tuli myös uusia, mutta yksi suosittu kaluste mm. Suomessa oli päästä vedettävä vuode. Suuret peilit ja antiikin koristeaiheet olivat muodissaan.

Biedermeier

1830-1850

Saksassa kehittynyt tyylisuunta ns. myöhäis empire.

Värimaailma muuttui tummemaksi ja yhtenäiset kalusteet yleistyivät (sohvaryhmät jne). Hauska yksityiskohta joka kehitettiin tähän aikaan oli juorupeili (kadulle näki sisältä peilin avulla, joten pystyi huomaamattomasti kytätä tapahtumia kaduilla). Suomessa vahvoja vaikuttajia tähän aikaan olivat Lönnrott ja Runeberg, kansallisromantiikka ja yhteneväinen kansa.

Kertaustyylit

1830-1900

Kertaustyylit olivat muodissaan 1830-1900.

Uusgotiikka syntyi Englannissa n. 1830, tämä tyyli oli erittäin suosittu mm. Yhdysvaltojen pilvenpiirtäjissä. Suomessa tälläinen rakennus on mm. Helsingin ritarihuone.

Uusrenesanssi oli vauhdissa 1860-1890 etenkin Saksassa. Tyylillisesti kaikki oli suurta, näyttävää ja raskasta.

Uusbarokki oli pääasiassa sisustustyyli ruokasaleissa vuosina 1880-1890. Suomessa mm. Heinien talo Porissa edustaa uusbarokkia.

Uuusrokokoo sai alkunsa Ranskassa 1830. Tyyli oli siroa ja käytännöllistä. Tumma puu, pähkinä ja mahonki olivat suosittuja. Suosittuja kalusteita olivat ns. Emma-kalusteet.

Jugend

1809-1915

Jugend eli nuoruus tai uusi taide.

Taide, laadukas käsityö ja luonnonmateriaalien arvostus nousi huippuunsa Euroopassa. Kasviaiheet, tummat värit ja puu olivat muotia. Kertaustyylejä ja vanhan kierrättämistä aina uudelleen ja uudelleen vastustettiin ja haluttiin luoda uusi yhteneväinen tyylisuunta. Teollistumista ja tuotantolinjoilla tehtyjä kalusteita inhottiin ja arvostettiin aitoa taiteellisuutta ja taitoa.

Suomessa kansallisidentiteetin nostattaminen oli tärkeää ja tämän ajan tunnettuja taiteilijoita olivat mm. Akseli Gallen-Kalleja ja Eliel Saarinen.

Art deco

1920-

Pariisissa kehittinyt taideteollinen tyyli. 

Tyyli oli lähinnä Jugendista Funktionalismiin siirtymisen välivaihe. Teollistuminen tuli takaisin joka sai vaikutteita kiinasta ja japanista.

kuvan lähde: http://historyinphotos.blogspot.fi/2013/06/samuel-gottscho.html

Funktionalismi

1917-

Hollannista lähtöinen pystysuoria ja vaakasuoria linjoja ihannoiva tyylisuunta. Värimaailma oli käytännössä musta, valkoinen ja perusvärit. Pienemmät asunnot ja käytännölliset huonekalut olivat suosittuja, sekä valinnanvapaus. 

Lasipallot valaisiimiin kehitettiin tähän aikaan. 

Suomessa epäilemättä tunnetuin funkkistaiteilija oli Alvar Aalto

"Funktionalismin myötä muodot yksinkertaistuivat ja huonekalut ja rakennukset sopivat paremmin massatuotantoon. Teräsbetoni oli suosittu materiaali, josta rakennettiin pilarirunkoja ja kattoja. Funktionalismin muita tunnusmerkkejä olivat muun muassa nauhaikkunat, suuret ja tasaiset lasi- ja rappauspinnat sekä kulmikkaat, laatikkomaiset ja vaakasuuntaisesti painottuneet muodot."https://sites.google.com/site/sisustusala/tyylihistoria/funktionalismi